Pipon neulonta on monelle ensimmäinen pyöröneuletyö, ja yleensä se menee pieleen joko liian väljän reunan tai suippokärkisen latvan takia. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten pää mitataan oikein, miten silmukkamäärä lasketaan omasta neuletiheydestä ja miten latvan kavennukset sijoitetaan niin, että pipo istuu päässä tasaisesti. Kun laskelmat ovat kunnossa, samalla menetelmällä onnistuu vauvan myssy, lapsen talvipipo ja aikuisen pipo yhtä hyvin.
Pään mittaus ennen pipon neulontaa
Mittanauha kiertää pään ympäri otsalta, noin sentin kulmakarvojen yläpuolelta, korvien yläreunan kautta ja takaraivon leveimmän kohdan yli. Nauhan kuuluu olla napakka, muttei kiristää. Tämä luku on pään ympärys, ja koko laskelma perustuu siihen.
Toinen mitta on pipon korkeus. Se mitataan otsan mittauskohdasta pään yli päälaen keskelle. Aikuisella korkeus on tyypillisesti 20-23 cm, jos halutaan korvat peittävä pipo ilman käännettä. Käänteellinen pipo tarvitsee 5-8 cm lisää.
Jos pipon saaja ei ole paikalla, voi käyttää viitteellisiä mittoja. Vastasyntyneen pään ympärys on noin 35 cm, vuoden ikäisen 45-47 cm, 3-6-vuotiaan 49-52 cm ja aikuisen yleensä 54-60 cm. Lahjaksi neulottaessa kannattaa tähdätä haarukan keskelle ja tehdä resorista reilun mittainen, koska se joustaa.
Negatiivinen väljyys ja silmukkamäärän laskeminen
Yleinen myytti on, että pipon ympärys pitäisi neuloa tasan pään ympäryksen mittaiseksi. Todellisuudessa sellainen pipo valuu silmille jo ensimmäisellä pakkasulkoilulla. Pipo tarvitsee negatiivista väljyyttä eli sen pitää olla valmiina noin 10-15 % päätä pienempi. Resori- ja joustinneule venyy, joten se pysyy paikallaan juuri tämän eron ansiosta.
Laskelma etenee näin. Oletetaan pään ympäryksen olevan 56 cm ja neuletiheyden 22 silmukkaa 10 cm:llä, mikä on tavallinen tiheys esimerkiksi Novitan 7 Veljestä -langalla 3,5-4 mm puikoilla. 56 cm × 0,9 = 50,4 cm. Tämä kerrotaan tiheydellä: 50,4 × 2,2 = noin 111 silmukkaa. Luku pyöristetään sellaiseksi, joka on jaollinen sekä joustinneuleen mallikerralla että kavennussektoreiden määrällä. Tässä tapauksessa 112 silmukkaa toimii, koska se jakautuu sekä neljällä (2 o, 2 n -joustin) että kahdeksalla.
Laskelma toimii vain, jos tiheys on mitattu oikeasti. Lankapakkauksen tiheys on valmistajan arvio, ei sinun käsialasi. Kokenut neuloja neuloo ensin 12-15 cm leveän tilkun pyöröneuleena tai ”flat in the round” -tekniikalla, pesee sen ja mittaa vasta kuivuneesta pinnasta. Ohjeet tähän löytyvät artikkelista neuleen tilkkutestin tekeminen.
Lanka ja puikot pipoon
Pipoon sopii lähes mikä tahansa villalanka, mutta materiaali vaikuttaa istuvuuteen enemmän kuin moni arvaa. Villa ja villasekoitteet palautuvat venytyksen jälkeen, joten resori pysyy napakkana koko talven. Puhdas puuvilla ja alpakka eivät palaudu samalla tavalla. Alpakkapipo voi venyä käytössä 2-4 cm, joten sille kannattaa laskea negatiivista väljyyttä lähemmäs 15-20 %.
Merinovilla on hyvä valinta herkälle iholle ja lapsille, ja aran- tai worsted-paksuinen lanka tekee pipon nopeasti. Suomenlampaan villa taas antaa tukevan, lämpimän pinnan, joka kestää Pohjois-Suomen pakkaset. Aikuisen pipoon kuluu tyypillisesti 50-100 g lankaa paksuudesta riippuen, joten yksi tai kaksi kerää riittää useimmiten. Tarkemmin menekin arvioinnista kerrotaan artikkelissa lankakerien valinta projektiin.
Puikkovalinnassa 40 cm pyöröpuikko on aikuisen pipon perustyökalu. Lasten ja vauvojen pipoissa 40 cm on usein liian pitkä, jolloin siirrytään sukkapuikkoihin tai magic loop -tekniikkaan. Latvan kavennuksissa silmukat vähenevät niin, että viimeistään 40-50 silmukan kohdalla vaihto sukkapuikkoihin on edessä. Eri vaihtoehtojen eroja käsitellään artikkelissa pyöröpuikot ja DPN.
Latvan kavennukset askel askeleelta
Hyvä latva on pyöreä, ei suippo eikä lätty. Pyöreyden ratkaisee kavennusten tahti. Tavallisin ja varmin tapa on jakaa silmukat kahdeksaan sektoriin ja kaventaa jokaisen sektorin lopussa. Esimerkin 112 silmukalla sektoreita on kahdeksan, kussakin 14 silmukkaa.
Kavennukset etenevät seuraavasti:
1. Laita silmukkamerkki jokaisen 14 silmukan välein, eri värinen merkki kerroksen alkuun.
2. Neulo jokaisen sektorin kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Kerroksella kavennetaan 8 silmukkaa.
3. Neulo välikerros ilman kavennuksia. Toista näitä kahta kerrosta, kunnes jäljellä on 56 silmukkaa eli 7 per sektori.
4. Kavenna tämän jälkeen joka kerroksella, kunnes jäljellä on 8 silmukkaa.
5. Katkaise lanka 15-20 cm pituiseksi, pujota se neulalla jäljellä olevien silmukoiden läpi ja vedä tiukalle.
Tällä tahdilla latva vie noin 20 kerrosta. Tiheydellä 30 kerrosta 10 cm:llä se tarkoittaa noin 6-7 cm. Kavennukset aloitetaan siis, kun pipon korkeus on tavoitekorkeus miinus latvan korkeus. 21 cm pipossa se on noin 14-15 cm aloitusreunasta.
Poikkeus koskee hyvin paksuja lankoja. Chunky- tai super bulky -langalla tiheys voi olla vain 10-12 silmukkaa 10 cm:llä, jolloin kahdeksan sektoria tuottaa liian vähän silmukoita sektoria kohden. Silloin kuusi tai jopa neljä sektoria toimii paremmin, ja kavennuksia tehdään useammin joka kerroksella. Vastaavasti ohuessa fingering-pipossa voi kaventaa joka kolmannella kerroksella alkuvaiheessa, jottei latvasta tule litteä.
Yleisimmät virheet pipon neulonnassa
Ensimmäinen ja yleisin virhe on liian tiukka luominen. Pipon reuna on kohta, joka venyy eniten päähän vedettäessä. Jos silmukat luodaan tiukasti, reuna kiristää otsaa tai napsahtaa lopulta poikki. Joustava pitkähäntäinen luominen tai luominen yhden koon isommalla puikolla korjaa ongelman.
Toinen virhe on kaventaa liian aikaisin tai liian myöhään. Neuloja mittaa pipon korkeuden puikolla roikkuvasta työstä, mutta pyöröpuikolla kiristetty neule näyttää lyhyemmältä kuin se oikeasti on. Mittaa aina tasaiselle pöydälle levitetystä työstä, ei sylissä.
Kolmas virhe on unohtaa kuvioneuleen vaikutus tiheyteen. Kirjoneuleinen pipo, esimerkiksi pohjoismainen kahden värin kuvio, ei jousta yhtä paljon kuin sileä neule. Kirjoneulepipossa negatiivista väljyyttä tarvitaan vähemmän, noin 5 %. Muuten pipo on liian tiukka.
Suomalainen pipoperinne ja lahjaneulonta
Lokakuu ja marraskuu ovat Suomessa pipojen sesonkiaikaa. Pimeinä iltoina pipo on kiitollinen projekti, koska se valmistuu parissa illassa ja kelpaa joululahjaksi siinä missä villasukatkin. Moni lankakauppa Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä järjestää syksyisin neuleiltoja, joissa pipon latvaongelmiin saa apua paikan päällä.
Kun pipot on neulottu, käsityöharrastaja huomaa usein haluavansa myös villakankaisen talvitakin vuorineen. Kankaat ostetaan kuitenkin kangaskaupoista ja tupsujen ja koristeiden askartelutarvikkeet askarteluliikkeistä, eivät ne kuulu lankakaupan valikoimaan.
UKK
Kuinka paljon pipon pitää olla päätä pienempi?
Sileäneuleisen ja joustinneuleisen pipon ympärys on noin 10-15 % pään ympärystä pienempi. 56 cm pään pipo neulotaan siis noin 48-50 cm ympärykseltään. Alpakkaa ja muita huonosti palautuvia kuituja käytettäessä väljyyttä vähennetään lisää.
Milloin pipon latvan kavennukset aloitetaan?
Kavennukset aloitetaan, kun pipon korkeus on tavoitemitta miinus latvan korkeus. Kahdeksan sektorin latva vie tavallisella villalangalla noin 6-7 cm, joten 21 cm pipossa kavennukset alkavat noin 14-15 cm kohdalla.
Voiko pipon neuloa ilman pyöröpuikkoa?
Voi. Pipon voi neuloa kokonaan sukkapuikoilla tai magic loop -tekniikalla pitkällä pyöröpuikolla. Tasona neulottu ja saumattu pipo on myös mahdollinen, mutta sauma näkyy ja tuntuu takaraivolla.
Lopuksi: mittaa kahdesti, kavenna kerran
Pipon onnistuminen ratkeaa ennen kuin ensimmäistäkään silmukkaa luodaan. Mitattu pää, pesty tilkku ja laskettu negatiivinen väljyys hoitavat istuvuuden, ja tasaisesti sijoitetut kavennukset tekevät latvasta pyöreän. Kun ensimmäisen pipon laskelma kirjoitetaan muistiin, samalla menetelmällä syntyy seuraava pipo mille tahansa langalle ja kenen tahansa päähän.