Pompulat ja tupsut lapsille ovat yksi helpoimmista tavoista tuoda lanka lapsen käsiin ilman puikkoja tai virkkauskoukkua. Kun marraskuun illat pimenevät jo neljän jälkeen, pompulan tekeminen on puuhaa, jossa nelivuotiaskin näkee valmiin tuloksen alle puolessa tunnissa. Tässä artikkelissa käydään läpi pahvirenkaan, pompulakoneen ja haarukan erot, sopivat langat, ikäsuositukset sekä virheet, joiden takia pompulasta tulee harva ja nuhjuinen.
Lapsen kanssa tärkeintä ei ole täydellinen pallo. Tärkeintä on onnistumisen kokemus. Pompula ja tupsu tuovat sen nopeasti, ja samalla lapsi harjoittelee langan käsittelyä, solmimista ja kärsivällisyyttä, joita tarvitaan myöhemmin neulonnassa.
Miksi pompulat ja tupsut sopivat lapsen ensimmäiseksi lankatyöksi
Langan kiertäminen renkaan ympäri on yksinkertaista toistoa, jota pienikin jaksaa tehdä. Se kehittää käden ja silmän yhteistyötä samalla tavalla kuin sormineulonta ja kehikkoneulonta, mutta valmis tulos syntyy vielä nopeammin.
Ikä ratkaisee työnjaon. 3-4-vuotias kiertää paksua lankaa leveän pahvirenkaan ympäri, kun aikuinen pitää renkaasta kiinni. 5-6-vuotias tekee tupsun melkein itse. Tiukan solmun ja pompulakoneen käytön oppii yleensä 7-8 vuoden iässä. Terävät sakset kannattaa pitää aikuisen käsissä aina siihen asti, kun lapsi osaa leikata kohti itseään viiltämättä.
Yksi poikkeus on syytä tietää: alle 3-vuotiaalle pienet pompulat ovat tukehtumisvaara. Vauvan vaatteisiin ja leluihin ei kiinnitetä irtoavia pompuloita eikä pitkiä tupsunauhoja.
Kolme tapaa tehdä pompula
Pahvirengas on perinteinen tapa, ja se on ilmainen. Murolaatikon kartongista leikataan kaksi samanlaista rengasta, joiden ulkohalkaisija on noin 7 cm ja reiän halkaisija 2,5-3 cm. Hidas tapa, mutta lapsi näkee koko prosessin. Näin se etenee:
- Aseta renkaat päällekkäin ja kierrä lankaa reiän kautta, kunnes reikä on lähes täynnä.
- Pujota sakset renkaiden väliin ulkoreunasta ja leikkaa lanka koko kehältä.
- Vedä vahva sidontalanka renkaiden väliin ja solmi se kaksinkertaisella solmulla mahdollisimman tiukalle.
- Repäise tai leikkaa pahvit pois.
- Pyöritä pompulaa kädessä ja tasoita se saksilla pikkuhiljaa.
Pompulakone on muovinen, kahdesta kaaresta avautuva väline. Esimerkiksi Clover ja Prym valmistavat niitä eri kokoisina, ja lankakaupoissa kahden tai neljän koon sarja maksaa tyypillisesti 8-20 €. Kaaret avataan, lanka kierretään molempien puolikkaiden ympäri, kaaret suljetaan ja lanka leikataan uraa pitkin. Tulos on tiiviimpi ja nopeampi kuin pahvilla, ja kouluikäinen pärjää sen kanssa itsenäisesti.
Haarukka sopii pienille, 2-3 cm:n pompuloille. Lanka kierretään haarukan piikkien ympäri, sidotaan keskeltä piikkien välistä ja leikataan reunoilta auki. Näillä koristellaan joulukortteja, nukenpipoja ja lahjapaketteja.
Tupsun tekeminen vaihe vaiheelta
Tupsu on pompulaa vielä helpompi. Ota noin 10 cm leveä pahvinpala tai pieni kirja ja kierrä lankaa sen ympäri 20-30 kertaa. Pujota irtolanka kierrosten alta yläreunasta ja solmi tiukasti.
Leikkaa sitten kierrokset auki alareunasta. Kierrä toinen lanka 5-6 kertaa noin 1 cm yläsolmun alapuolelle niin, että tupsulle muodostuu ”kaula”, ja solmi. Kätke langanpää parsinneulalla tupsun sisään ja tasaa helma.
Tupsusta tulee kirjanmerkki, avaimenperä, huivin kulmakoriste tai joulupaketin nauha. Kiiltävästä merseroidusta puuvillasta tehty tupsu näyttää yllättävän hienolta, vaikka sen olisi tehnyt kuusivuotias.
Mikä lanka sopii pompulaan ja tupsuun
Yleinen myytti väittää, että akryylilanka on aina huono valinta ja että oikea neuloja käyttää vain villaa. Pompuloissa asia on usein toisin päin. Akryyli on kirkkaanväristä, edullista (kerä 2-4 €), kestää konepesun eikä huovu. Lasten askartelupompuloihin, joita revitään ja pestään, se on erinomainen.
Villalanka tekee pompulasta kimmoisamman ja pehmeämmän. Novita 7 Veljestä tai Drops Snow ovat hyviä, koska ne ovat paksuja ja täyttävät renkaan nopeasti. Villapompulan voi myös tiivistää höyryttämällä sitä silitysraudan höyryllä muutaman sekunnin. Kuidut pörhistyvät ja pompula pyöristyy.
Paksuus vaikuttaa enemmän kuin moni arvaa. Aran- ja chunky-langalla renkaan saa täyteen 15-20 minuutissa, mutta fingering-paksuisella kiertämiseen kuluu tunti, eikä lapsen kärsivällisyys yleensä riitä siihen. Ohuen langan voi kiertää kaksinkertaisena tai kolminkertaisena.
Mohair antaa pompulalle untuvaisen hehkun, mutta sen nukka tarttuu kaikkeen eikä sitä ole helppo leikata siistiksi. Puuvillasta tulee hyviä tupsuja, mutta pompulat jäävät litteiksi ja harvoiksi, koska puuvilla ei kimmoa takaisin. Jämälangat ovat pompuloiden luontevin raaka-aine, ja purettujen neuleiden lanka käy myös. Siitä lisää artikkelissa lankojen kierrätys ja vanhojen neuleiden purku.
Yleisimmät virheet pompulan tekemisessä
Liian vähän lankaa. Ylivoimaisesti tavallisin virhe. Lapsi lopettaa kiertämisen, kun rengas näyttää kirjavalta, ja tulos on harva tuhkimopallo, josta lankoja putoaa. Kokenut tekijä kiertää niin kauan, että pahvin reikä on melkein umpeutunut tai pompulakoneen kaari on selvästi pullea.
Heikko sidontalanka. Jos sidontaan käytetään samaa pehmeää villaa kaksinkertaisena, se voi katketa vetäessä. Vahva puuvilla- tai polyesterilanka kestää paremmin. Solmu vedetään tiukalle ennen kuin pahvit irrotetaan, ja aikuinen voi vetää vielä viimeisen kerran.
Liian innokas leikkaaminen. Pompula tasoitetaan vähän kerrallaan ja sitä käännellään kädessä. Kerralla leikattu kova tasoitus tekee 7 cm:n pompulasta helposti 4 cm:n.
Neljäs, pienempi virhe on liian ohut pahvi. Paperinohut kartonki taipuu, kun lankaa kertyy, ja leikkausvaiheessa renkaat liukuvat erilleen.
Pompuloista projekteiksi
Valmis pompula löytää helposti käyttöä. Klassisin on pipon tupsu, ja jos lapsi haluaa pompulan omaan lakkiinsa, pipon neulonta ja kavennukset ovat seuraava askel aikuisen kanssa.
Joulun alla punaiset ja valkoiset pompulat muuttuvat kuusenkoristeiksi, tonttulakin tupsuiksi ja paksulle langalle pujotetuiksi köynnöksiksi. Pääsiäisenä keltaisesta pompulasta saa tipun, kun siihen liimataan huopanokka ja silmät. Liimasilmät ja huopa löytyvät askarteluliikkeistä, ja ompelukankaat ostetaan erikseen kangaskaupoista, sillä lankakaupoissa on yleensä vain lankoja ja neuletarvikkeita. Ideoita ja valmiita pompulavälineitä löytää myös käsityötapahtumista, kuten Tampereen Kädentaidot-messuilta.
Isommat lapset innostuvat pompulamatosta: 30-40 pompulaa solmitaan verkkopohjaan tai kiinteään kanaverkkoon. Lankaa siihen kuluu helposti 600-800 g, joten jämälankakori tyhjenee kerralla.
UKK
Minkä ikäinen lapsi osaa tehdä pompulan?
Noin 3-4-vuotias osaa kiertää lankaa aikuisen avustuksella. 5-6-vuotias tekee tupsun lähes itsenäisesti, ja 7-8-vuotias osaa käyttää pompulakonetta ja solmia sidontalangan. Leikkaamisen tekee aikuinen, kunnes lapsi käsittelee teräviä saksia turvallisesti.
Paljonko lankaa yhteen pompulaan kuluu?
Tiivis, 6-7 cm:n pipopompula vie aran- tai chunky-paksuista lankaa noin 20-30 g. 3-4 cm:n koristepompulaan riittää noin 5 g, joten yhdestä 100 g:n kerästä saa useita pieniä pompuloita.
Voiko pompulapipon pestä pesukoneessa?
Akryylipompula kestää yleensä villaohjelman ilman ongelmia. Villainen pompula voi huopua ja kutistua, joten se kannattaa pestä käsin tai kiinnittää pipoon nepparilla, jolloin sen saa irti pesun ajaksi.
Lankakorista valmiiksi pompulaksi
Pompulat ja tupsut eivät vaadi kalliita välineitä: murolaatikko, sakset ja jämälangat riittävät alkuun. Pompulakone nopeuttaa työtä ja tekee tuloksesta tiiviimmän, kun lapsi innostuu tekemään niitä enemmän. Jos muistaa vain yhden neuvon, se on tämä: kierrä lankaa vielä hetki sen jälkeen, kun luulet sen jo riittävän. Tuuhea pompula syntyy aina täydestä renkaasta.